Voisin hiukan kertoa ensikohtaamisestani Osakan kanssa.
Viime kesänä vietin kuukauden Japanissa matkustellen ja
päädyin myös yhdeksi yöksi Osakaan. Minulla ei ollut ketään tuttuja siellä,
joten päätin vain piipahtaa katsomassa kaupungin meininkiä. Yövyin eräässä
hotellissa perinteisessä japanilaisessa huoneessa (和室
washitsu), jossa siis on tatami-lattia ja futon lattialla.
Tehtyäni ostoksia mm.
kivassa kangaskaupassa palasin väsyneenä hotellilleni. Kävin kylvyssä ja
istuskelin katsomassa televisiota kunnes oveen koputettiin. Ihmettelin kovasti
ja päässäni alkoi pyöriä kaikki mahdolliset ”älä missään nimessä avaa
hotellissa ovea tuntemattomalle” –varoitukset. Koputus vaan jatkui ja jatkui, ja lopulta
kysyin, että kuka siellä on, mutta en saanut vastauksesta mitään selvää. Päätin
sitten kurkata ovesta ulos ja sieltä paljastuikin suloinen japanilaispappa,
joka halusi täyttää huoneessa olevaan termokseen teevettä! Juteltiin siinä
hetki, ja kun kerroin, että olen kotoisin Suomesta, niin siitäkös riemu repesi.
Pappa alkoi selittää siitä, kuinka hän tietää, että joulupukki on Suomesta ja
että hän on opettanut lapsenlapsillensakin, että joulupukki ei ole kotoisin
pohjoisnavalta vaan nimenomaan Suomesta!
Osakalaispapan
jatkettua matkaansa muihin hotellihuoneisiin, minä jatkoin television katselua ja aloin järjestellä päivän ostoksia sekä pakkailla reppua
seuraavan päivän lähtöä varten. Mutta yhtäkkiä ostoskassien takaa alkoi kuulua
rapinaa. Nostin pussia ja sen alta kipitti torakka! Automaattinen reaktioni
oli alkaa kiljua kurkku suorana. Hetken panikoituani nappasin hotellihuoneesta
löytämäni yukatan, kietaisin sen ympärilleni ja juoksin aulaan sönköttämään
todella huonolla paniikkijapanilla vastaanottovirkailijalle. Keskustelu meni suunnilleen
näin:
”Huoneessa! Iso! Ötökkä!”
”Hä?”
”To.. TORAKKA!”
”Aa!”
”Tapa se!”
”Okei…?”
”Huoneessa! Iso! Ötökkä!”
”Hä?”
”To.. TORAKKA!”
”Aa!”
”Tapa se!”
”Okei…?”
Sitten mentiin
hotellihuoneeseeni ja vastaanottovirkailija listi torakan paperilla.
Ongelmaksi muodostui kuitenkin se, että miten minä pystyisin nukkumaan seuraavan yön
lattianrajassa futonilla, kun juuri äsken tatamimattoa pitkin oli vilistänyt
torakka. Kukuin sitten aamuyöhön tapittaen televisiota.
Pakko mainita tähän
loppuun, että Japanissa torakat eivät ole todellakaan yhtä harvinaisia kuin
Suomessa. Niitä vilistää vähänkin lämpimämmillä alueilla lähes joka paikassa.
Pohjoisemmilla alueilla, kuten Yamagatassa ja Hokkaidolla niitä ei taida olla
ollenkaan. Mutta huhujen mukaan Osakassa, oi Osakassa niitä torakoita riittää.
Ja minä, joka kammoan jopa leppäkerttuja, olen lähdössä sinne vuodeksi. Mitähän
tästäkin nyt oikein tulee?
Hei, liityinpä minäkin lueskelemaan Osakan seikkailujasi kun 2012-13 Osakan yliopistossa vaihdossa ollut kämmpikseni (ja pitkä aikainen kaverini) Jenna sitä minulle ehdotti. Rakastan lukea ihmisten vaihtoblogeja Japanista ja haaveilen edelleen omasta vaihtovuodesta (ehkä vielä joskus).
VastaaPoistaOnnea seikkailuusi ja näin itse 3 kuukautta Osakassa viettäneenä täytyy kyllä sanoa että tulet rakastamaan tuota kaupunkia ja yliopiston aluetta koppakuoriaisineen ja järjettömine tuhatjalkaisineen (en törmänny ite, Jenna näytti kuvan.. :'D). Odotan innolla kirjoituksiasi elämästä Osakassa.
Ja kanssa-Helsinkiläisenä (tällä hetkellä Vaasassa asuvana) täytyy sanoa että blogisi ensimmäinen postaus Helsinki fiilistelystä nostatti pienen koti-ikävän. ;__; Oih, Helsinki~ <3
Moi Sanna!
VastaaPoistaKiva, kun liityit lukijaksi. :) Osaka vaikutti kyllä tosi kivalta paikalta, vaikka pieniä traumoja siitä ekasta yöstä jäikin. Luulen, että tästä vuodesta tulee tosi kiva ja tulen muistelemaan vaihtoa vielä mummona kiikkustuolissa. Ehkä musta tulee sellainen osakalainen obachan?
Joo, Helsinkiä tulee kyllä ikävä, mutta eiköhän tää pysy paikallaan. Vuoden päästä on jännä sit nähdä miten Helsinki on muuttunut ...Vai onko ollenkaan?!
ミアさん、日本でこれから、ゴキブリに遭遇することが多いと思う!気をしっかり!特に冷蔵庫の後ろは要注意!!!
VastaaPoistaさゆりちゃん、ゴキブリが冷蔵庫の後ろに住んでいるの?コワーイ!たぶん留学の後でフィンランドの虫は怖くなくなるかもしれない。笑
VastaaPoista