tiistai 17. syyskuuta 2013

大阪事変

Voisin hiukan kertoa ensikohtaamisestani Osakan kanssa.

Viime kesänä vietin kuukauden Japanissa matkustellen ja päädyin myös yhdeksi yöksi Osakaan. Minulla ei ollut ketään tuttuja siellä, joten päätin vain piipahtaa katsomassa kaupungin meininkiä. Yövyin eräässä hotellissa perinteisessä japanilaisessa huoneessa (和室 washitsu), jossa siis on tatami-lattia ja futon lattialla.

Tehtyäni ostoksia mm. kivassa kangaskaupassa palasin väsyneenä hotellilleni. Kävin kylvyssä ja istuskelin katsomassa televisiota kunnes oveen koputettiin. Ihmettelin kovasti ja päässäni alkoi pyöriä kaikki mahdolliset ”älä missään nimessä avaa hotellissa ovea tuntemattomalle” –varoitukset. Koputus vaan jatkui ja jatkui, ja lopulta kysyin, että kuka siellä on, mutta en saanut vastauksesta mitään selvää. Päätin sitten kurkata ovesta ulos ja sieltä paljastuikin suloinen japanilaispappa, joka halusi täyttää huoneessa olevaan termokseen teevettä! Juteltiin siinä hetki, ja kun kerroin, että olen kotoisin Suomesta, niin siitäkös riemu repesi. Pappa alkoi selittää siitä, kuinka hän tietää, että joulupukki on Suomesta ja että hän on opettanut lapsenlapsillensakin, että joulupukki ei ole kotoisin pohjoisnavalta vaan nimenomaan Suomesta!

Osakalaispapan jatkettua matkaansa muihin hotellihuoneisiin, minä jatkoin television katselua ja aloin järjestellä päivän ostoksia sekä pakkailla reppua seuraavan päivän lähtöä varten. Mutta yhtäkkiä ostoskassien takaa alkoi kuulua rapinaa. Nostin pussia ja sen alta kipitti torakka! Automaattinen reaktioni oli alkaa kiljua kurkku suorana. Hetken panikoituani nappasin hotellihuoneesta löytämäni yukatan, kietaisin sen ympärilleni ja juoksin aulaan sönköttämään todella huonolla paniikkijapanilla vastaanottovirkailijalle. Keskustelu meni suunnilleen näin:

”Huoneessa! Iso! Ötökkä!”
”Hä?”
”To.. TORAKKA!”
”Aa!”
”Tapa se!”
”Okei…?”

Sitten mentiin hotellihuoneeseeni ja vastaanottovirkailija listi torakan paperilla. Ongelmaksi muodostui kuitenkin se, että miten minä pystyisin nukkumaan seuraavan yön lattianrajassa futonilla, kun juuri äsken tatamimattoa pitkin oli vilistänyt torakka. Kukuin sitten aamuyöhön tapittaen televisiota.


Pakko mainita tähän loppuun, että Japanissa torakat eivät ole todellakaan yhtä harvinaisia kuin Suomessa. Niitä vilistää vähänkin lämpimämmillä alueilla lähes joka paikassa. Pohjoisemmilla alueilla, kuten Yamagatassa ja Hokkaidolla niitä ei taida olla ollenkaan. Mutta huhujen mukaan Osakassa, oi Osakassa niitä torakoita riittää. Ja minä, joka kammoan jopa leppäkerttuja, olen lähdössä sinne vuodeksi. Mitähän tästäkin nyt oikein tulee?

4 kommenttia:

  1. Hei, liityinpä minäkin lueskelemaan Osakan seikkailujasi kun 2012-13 Osakan yliopistossa vaihdossa ollut kämmpikseni (ja pitkä aikainen kaverini) Jenna sitä minulle ehdotti. Rakastan lukea ihmisten vaihtoblogeja Japanista ja haaveilen edelleen omasta vaihtovuodesta (ehkä vielä joskus).

    Onnea seikkailuusi ja näin itse 3 kuukautta Osakassa viettäneenä täytyy kyllä sanoa että tulet rakastamaan tuota kaupunkia ja yliopiston aluetta koppakuoriaisineen ja järjettömine tuhatjalkaisineen (en törmänny ite, Jenna näytti kuvan.. :'D). Odotan innolla kirjoituksiasi elämästä Osakassa.

    Ja kanssa-Helsinkiläisenä (tällä hetkellä Vaasassa asuvana) täytyy sanoa että blogisi ensimmäinen postaus Helsinki fiilistelystä nostatti pienen koti-ikävän. ;__; Oih, Helsinki~ <3

    VastaaPoista
  2. Moi Sanna!

    Kiva, kun liityit lukijaksi. :) Osaka vaikutti kyllä tosi kivalta paikalta, vaikka pieniä traumoja siitä ekasta yöstä jäikin. Luulen, että tästä vuodesta tulee tosi kiva ja tulen muistelemaan vaihtoa vielä mummona kiikkustuolissa. Ehkä musta tulee sellainen osakalainen obachan?

    Joo, Helsinkiä tulee kyllä ikävä, mutta eiköhän tää pysy paikallaan. Vuoden päästä on jännä sit nähdä miten Helsinki on muuttunut ...Vai onko ollenkaan?!



    VastaaPoista
  3. ミアさん、日本でこれから、ゴキブリに遭遇することが多いと思う!気をしっかり!特に冷蔵庫の後ろは要注意!!!

    VastaaPoista
  4. さゆりちゃん、ゴキブリが冷蔵庫の後ろに住んでいるの?コワーイ!たぶん留学の後でフィンランドの虫は怖くなくなるかもしれない。笑

    VastaaPoista